Ei lopu juhlan aihe Venäjän maalta tänä keväänä ei. Niin vaan kävi kun ennustettiin, että Supersiirappiräpsyräpsy Dima Bilan voitti ne euroviisut.... Hitsin hitsi. Ylpistyvät kohta entisestään nämä venäläiset... Mutta pääasia siis, että saa bilettää, eikä nyt ole tarvinnut tehdä edes tikusta asiaa, kun joka viikolle on tullut täysosuma urheilun tai "kulttuurin" saralla.
Lieneekö tämä liiallinen juhlinta väsyttänyt nämä kaksi kulkijaa, mene ja tiedä. Todennäköisesti, että nämä herrat kyllä eivät ole vuosiin euroviisuista kuulleetkaan, saati sitten niitä juhlineet, joten syy lienee jossain muussa, kenties edullisessa votkassa, paikallisessa kansallisjuomassa?? Totuushan kuitenkin on se, että vaikkakin päällisin puolin Pietarissa näyttää ihmisillä menevän hyvin, niin kyllä näitä laitapuolenkulkijoita ja muita väliinputoajia täällä riittää.
Eilen katselin meidän keittiön ikkunasta, että aikamoinen roihu on tuolla muutaman kilometrin päässä. Vaikea sanoa, mikä siellä paloi, mutta monta tuntia siinä meni, ennen kuin tuo valtava savupatsas alkoi hiipumaan. Tuli vaan taas mieleen, jotta pitäisiköhän sitä varmuuden vuoksi hankkia se laskuvarjo kuitenkin, jos tässä tornitalossa tulee vastaava tilanne? Enpäs tiedä kuinka korkealle tämän kaupungin pelastuslaitoksen tikapuut ylettävät...
Kuvasta näkyy myös tuo valtaisa nostokurkien määrä. Laskin, että yksistään keittiön ikkunasta näkyy vajaat kolmekymmentä nosturia. Aika paljon siis rakennetaan. Valtaosa on ihan asuinkerrostaloja, valtavia sellaisia. Olen vähän ihmetellyt, että kuka niitä oikein ostaa täällä. Neliöhinnat kun eivät enää mitään halpoja ole täälläkään. Tuossa meidän vieressä on yksi tuollainen melko uusi "käärmetalo", joka on kutakuinkin tyhjillään vielä.
Täällä jos ostat uuden kerrostaloasunnon, niin saat pelkät seinät. Koko sisustus täytyy rakentaa itse. Olen hiljaa mielessäni ihmetellyt, että ymmärtävätkö nämä sitten oikeasti kosteiden tilojen eristyksien päälle, ja vaaditaanko niitä? Ja kiva onkin, jos satut olemaan ensimmäinen joka ostaa kämpän ja saatuasi sen valmiiksi muutat asumaan siihen, niin sitten kuunteletkin seuraavat pari vuotta kun noin 100 naapuria rempaa omia kämppiään.... Jee!
Opiskelu jatkuu... Täällä on lähes jokaiselle nimelle olemassa vakio lempinimet tai kutsumanimet. Sattuukin nyt olemaan niin, että Anna on nimenä meidän ryhmästä ainoa myös venäläinen nimi. Ja sattuupa vielä niinkin, että tällä ma-ti-opettajalla on tytär nimeltä Anna. Ja ilmeisesti sattuneista syistä enpä ole sitten Anna-nimellä siellä pariin viikkoon ollutkaan, vaan tietenkin Anja tai Anjushka
Maraton-taivaalla on vähän tummia pilviä (no sepä nyt ei ole mitään uutta minun kohdalla). Muutama päivä H-hetkeen ja oikea pohje tosi kipeä. Ei muuta kun jäitä ja Buranaa, eikös tämä ole sellanen kuntourheilijan vakio valmistautuminen koitoksiin??? Ja aika hyväksi havaittuja ovat myös palautumiseen :-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tänne voit kirjoitella palautetta, mutta pliis asialinjalla...