Piti saada kirje postiin. Ajattelin, että eihän siinä muuta, kuin postiin ja avot. Mutta kun sitten pääsin postiin, siellä olikin kaikki luukut kiinni. Tädit olivat ilmeisesti ruokatauolla, kaikki yhtäaikaa! No enpä ollut ainoa, kenen piti saada asiansa toimitettua, joten sinne vaan jonottelemaan. Mietin kuumeisesti, että miten pyydän kirjekuorta, ja että myyvätkö ne ylipäätään luukulla kuoria. No siinä ihmetellessäni, havaitsin, että suuren salin keskellä on sellainen kipakki, missä vanhempi täti myy kirjekuoria. Siis sinne. No täti palveli edelläolevaa miestä ja kesken kaiken se hoputti meidät pihalle sieltä kipakista, ja laittoi oven lukkoon. Ajattelin jo, että jaa nyt tais tulla jälkiruuan vuoro.... Onneksi kävikin vain hakemassa jotain kuoria lisää.Kun sitten oli minun vuoroni, niin rohkaistuin kysymään SUURTA kirjekuorta... Ei ollut suurta ei, mutta sain kuin sainkin sen pienemmän, ja sehän itseasiassa riitti. No seuraavaksi sitten päätin rohkaista mieleni, ja kysyä, jotta voinko ostaa merkit tästä samalta luukulta (en olisi hämmästynyt vaikken olisi voinut) ja sehän kävi. Mutta että ihan SUOMEEN.... siinä sitten täti laskeskeli niitä merkkejä (lento vai juna?) ja liimaili niitä sitten hartaasti ihan liimapuikon kanssa niitä merkkejä. En laskenut, mutta niitä tuli MONTA! Ja sitten ihmettelemään kirjeen kanssa, että mihinkäs tämän nyt tiputan, ja ei muuta kun takaisin siihen jonoon, mistä lähdinkin.
Yksi daami kuitenkin oli ollut tarkkana, ja piti huolen, että pääsen jonoon siihen kohtaan mistä olin lähtenytkin, täällä on ilmeisestikin tarkka tuo jonottamisen etiketti. Mutta kun havaitsi, että mulla on vain se kuori, niin sitten ystävällisenä ihmisenä opasti minut, hölmön turistin, ihan postilaatikolle :-) Kaiken kaikkiaan tämä kirjeen postittamisepisodi kestikin melkein tunnin... Elikkä kaikessa rauhassa vaan! Eto Rossija!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tänne voit kirjoitella palautetta, mutta pliis asialinjalla...