31.05.2009 Hyvää syntymäpäivää Pietari!

Tällä viikolla on vietetty Pietarin 306-vuotis syntymäpäivää varsin hulppeassa kelissä. Eilen suuntasimme auton nokan kohti entisiä kotikulmia, Voiton puistoon. Kukkaloisto oli sangen hieno heti näin alkukesästä. Paljon oli porukkaa liikenteessä nauttimassa aurinkoisesta kelistä. Iloksemme havaitsimme, että ovat entisöimässä siellä lammen rannalla olevaa komeaa kivirakennusta, joka olikin päässyt repsahtamaan. Viime kesänä jo ideoitiin Simon kanssa, että tuohon saisi hienon ravintolan. Saapa nähdä mitä siihen tulee.

Illan suussa lähdimme keskustaan, ja siellä oli varsinainen kansainvaellus. Nevski oli autoliikenteeltä suljettu ja väkeä oli valtavasti liikkeellä. Tämä Pietarin syntymäpäiväjuhlinta täällä lähentelee jo hieman meidän vappua, sillä kaikennäköistä peruukkia ja hattuviritystä oli liikenteessä.

Ja pitihän sitä sitten pysähtyä ekspattien vakioterassille, "soorokkiin", elikkä Nevski 40:ssä oleva Kafe Abrikosov... Tuon nimen kyllä havaitsin vasta monen terassikäynnin jälkeen, kun aina vaan puhutaan soorokista. (=sorok =40)

Ja koska keli oli mitä parhain, niin pitihän sitä muutamalla huurteisella juhlistaa :-) Kyllä se vaan on täällä tismalleen sama ilmiö kuin Suomessa, sen yltiö kurjan talven jäljiltä tämä kansa herää eloon ja on ihan uudesti syntyneitä. Katukuvassa se kyllä edelleen täällä näkyy vielä lyhyempinä hameina (roiskeläppinä lähinnä...) ja aina vaan korkeampina korkoina. Luulisi jo että niitä alkaa pian huimata niissä koroissa...

Tänään suuntasimme tietenkin Terijoelle, sillä säätiedotus lupasi hellettä, aivan kuin Suomeenkin. Päivä sujuikin rattoisasti hiekkarannalla muutaman tuhannen muun ihmisen kanssa... Täällä on se hyvä puoli, että koirat saavat ihan kaikessa rauhassa olla mukana eikä kukaan urputa. Retu saikin uida taas oikein kunnolla.

Vuokraisäntämme antoi muuten vinkin, että Komarovossa on järvi, jossa voipi uida, sillä tuo Suomenlahti ei tosiaankaan tuossa Terijoella ole ihan houkuttelvin vaihtoehto, vaikka nämä täkäläiset siellä uivatkin. Kävimme kurkkaamassa sitä järveä, ja toden totta, ihan keskellä pöpelikköä kulki kapea asfalttitie, joka johti järven rannalle. Ja ihan hiekkapohjainen ranta. Retu ainakin kävi heti testaamassa veden uimakelpoisuuden. Hyvä pitää mielessä, jos vaikka haluaa rantapäivän päätteeksi käydä virkistäytymässä. Tänään ei vielä tullut tuskanhiki, sillä pieni merituuli vilvoitti ihanan mukavasti... Tosin siinähän sitten taisi käydä vähän vanhanaikaisesti... selkä nimittäin hieman punoittaa tällä hetkellä... Mutta mitäs pienistä, sillä nyt on KESÄ!!!