maanantai 13. huhtikuuta 2009

13.4.2009 Hyvää pääsiäistä!

Toivotellaan nyt vielä kaikille hyvää pääsiäistä, kun kerran vielä pääsiäispäivä on!

Täällä keli näyttää nyt vähän valoisammalta kuin eilen ja toissapäivänä. Aurinko näyttää tuolta ainakin harson takaa paistavan. Viikonloppu meni taasen vähän tuhruisessa kelissä.

Eija ja Jukka kävivät täällä, tulivat jo itseasiassa tiistai-iltana. Eija teki pari päivää duunia ja sitten otettiin vähän rennommin pääsiäinen.

Lauantaina käytiin haukkaamassa vähän happea Udelnaja-puistossa, sillä viereinen Taurean puisto on suljettu kuivumaan. Oikeasti, ihan ainoa ja oikea ratkaisu, sillä jos siellä annettaisiin porukan trampata nuo nurmikot nyt, niin se olisi täysin liejua koko puisto. Haittapuolihan siitä meikäläiselle on se, että eipä tosiaan ole kovin kaksiset koirien ulkoilutusmaastot tässä ympärillä muutoin. Pakko siis pakata välillä koirat autoon ja lähteä johonkin toiseen puistoon, että pääseveät vähän edes juoksentelemaan.


Kuten kuvasta näkyy keli on vielä märkä, eikä mikään lämmin, mutta siitä huolimatta kaikenlaista viheltäjää oli puistossa liikkeellä... Lämpötila oli siis vain nelisen astetta, mutta haitanneeko tuo, jos kerran jumpatessa tulee lämmin???? Haara-perus hyppelyt oli ainakin hyvin hallussa tällä hepulla. (...jotta kiitosta vaan pitemmästä kameran putkesta :-))


Vaatetuksesta huolimatta nämä pojat keräsivät huomattavasti suuremman yleisön treeneilleen. Kyseessähän on paikallisten puolijumalien, elikkä Zenitin harjoitukset. Seuran päämaja on siis mitä ilmeisemmin Udelnaja-puistossa.

Eilen käytiin samalla keikalla kun vietiin Eija ja Jukka asemalle, jonkin matkan päässä suomen asemalta olevassa puistossa, joka kyllä oli varsin märkä ja jouduimme tosissaan väistelemään lätäköitä ja rutakoita. Mutta Retua se ei haitannut ollenkaan :-) Mitä enemmän rapa roiskuu niin sen hauskempaa sen mielestä!

Taas on saanut pohtia näitä venäläisiä ilmiöitä täällä kaduilla tallustellessa. Yksi surullisimmista on kyllä lähes joka aamu vastaankävelevä äiti, (luultavasti minua paljon nuorempi, mutta noin 10 vuotta vanhemman näköinen), joka vie tyttöään kouluun (olisiko siinä 8 vuoden paikkeilla?), aina kaljapullo kädessä. Puoli kahdeksan aikaan aamulla.

Toinen asia mikä ikäänkuin kuuluu täällä tähän katukuvaan on palavat roskikset. Se palavan paperin haju kyllä tulee loppuelämäni ajan muistuttamaan minua näistä täällä kytevistä roskiksista. Suomeen verrattuna ero on siinä, ettei kukaan niistä ole moksiskaan. Ei vaikka savu nousisi sankkana vähän suuremmastakin roskasäiliöstä... Jengi vain kävelee ohi, ja kaikki on "normalna".

Suomessa asuvat "kerrostalokyttääjät" saisivat täällä kyllä sen verran ylimääräisiä sydämentykytyksiä, että kertakaikkiaan voipi olla terveellisempää ihan pysytellä niissä kotimaisemissa... Kun Suomessa inistään siitä, ettei parvekkeella saisi polttaa, niin täällä on ihan normi, että poltetaan rappukäytävässä. Ja tupakannatsathan kyllä jää ihan tasan sinne rappukäytävän lattialle. Kyllä täällä noin kerran kuussa joku käy tuon rappukäytävän lakaisemassa...Simo taitaa olla ainoa tämän talon tunnollinen, joka menee tuohon kadulle polttamaan.

Päätin muuten ostaa Simolle syntymäpäivälahjaksi autoon navigaattorin. Ja syykin siihen on ilmeinen. Joudun toimimaan kartturina kun Simo ajaa. Ja koska iPhonen Google-kartta ei tiedä mistä saa kääntyä ja mistä ei, Simo kiljuu, että "katso siitä paperikartasta, missä on ne nuolet mihin saa mennä ja mihin ei!!!" Ja tähän minä vaan vikisen, että "En minä nää niitä nuolia, kun ne on niin pienellä!!"

Käytiin täältä ostamassa siihen navigaattoriin Venäjän kartat. Löytyihän ne pienen metsästyksen jälkeen. Kaupasssa olikin oikein mukava ja palvelualtis tyttö myymässä... Ja täytyy sanoa, että meinasi kaupan ovesta karmit hajota kun lähdin ulos, sillä niin polleena olin, kun tyttö kehui, että hyvin haastan venäjää :-) No tyttöhän oli vain kohtelias, mutta kyllähän se silti itsetuntoa hiveli... Mutta viime venäjäntunnilla kyllä vähän putosin sitten tömähtäen maanpinnalle, kun taas kylmiltään kertaamatta piti osata aktiivin partisiipin preesens ja preteriti ja passiivin partisiipin preesens ja preteriti... Eikös kuulostakin kivalta???

Tuolla kartan osto reissulla katselimme Mäkkärin ikkunasta kun siinä kadulla seisoi vanha papparainen, ja piteli käsissään sellaisia virkattuja pupuja. Ylös asti näki, että pappa tärisi, joko kylmyyttään tai vanhuuttaan. Joka tapauksessa kyllä siinä tuli pappaa sääli. Viisaammat tietävät kertoa, että ei se pappa niistä myymistään pupuista itse saa juuri mitään, mafia-tai vastaavat heput vie rahat. No, sitä suuremmalla syyllä pistää taas miettimään tämän maan sosiaalisia oloja. Eiköhän tuollaisen pitkälle yli seitsemänkymppisen ikämiehen paikka kuitenkin olisi jossain muualla kun hytisemässä kylmässä pidellen käsissään virkattuja pupuja???

1 kommentti:

  1. Hei Anna,
    ompas hauska tutustua kauniiseen naapurimaahan ja sen kulttuuri tarjontaan näin etukäteen blogisi kautta. Jatka vain samalla linjalla nää on ollut tosi viihdyttäviä. Kohta pääsenkin tutustumaan ilmiöihin ihan itse. Tosin raapaisu naapurin ilmiöihin tulee olemaan valitettavan kevyt. Toivottavasti nähdään!!
    Terkuin
    Suski

    VastaaPoista

Tänne voit kirjoitella palautetta, mutta pliis asialinjalla...