15.2.2009 Talvilajeja ja talvisia kesälajeja...

Mukavaa, kun taas tuli lunta. Tänään olikin mitä mainioin ulkoilukeli. Ja kaiken sorttista kansaahan tuolla puistossa sitten onkin liikkeellä. Vähän jäin tänään kaipaamaan sitä oikein pitkää zoomia kameraan, koska aina ei kehtaa ihan vierestä ottaa valokuvia ihmisistä, jotka todellakin pitäisi saada ikuistettua. Parhaimmasta päästä oli tänään puiston penkillä istuva, ulkoisesta habituksesta päätellen, selvä laitapuolen kulkija, joka keskittyneesti puhdisti pienillä saksenkärjillä kynnenalusiaan.... Kuten sanottu, tämä on ristiriitaisuuksien kaupunki. Taurean puistossa rinnakkain sulassa sovussa harrastetaan hiihtoa, tosin ihan omatekoisilla laduilla, sekä jalkapalloa. Hiihtokansalla täällä saattaa nähdä varusteita, jollaisia meillä Suomessa oli joskus 70-luvun alussa ehkä... nimittäin ihan oikeita puusuksia ja vanhan ajan porkkia. No kyllä niitä kait Suomessakin vielä joskus näkee, mutta tuolla kuntoladuilla kuitenkin harvemmin enää.

Tuntuu olevan tosi rakas laji tuo jalkapallo tälle kansalle, siitä ei luovuta, oli keli ja olosuhteet mitkä tahansa. Hattua täytyy kyllä nostaa näille kundeille, sillä tuolla ne juoksevat pallon perässä, vaikka tällä viikolla luistimet olisivat kyllä olleet ehkä järkevin etenemistapa tuolla puistossa, sen verran jäiset kelit ovat olleet, ennen näitä lumisateita. Ja petollistahan se on tuolla ollut nyt lumellakin käppäillä, alla kun on ihan peilikirkas jää... Onnistuin silti välttämään kaatumisen eiliseen asti... onneksi ei pahemmin sattunut... Se tavanomainen vilkaisu ympärille, että "näkikö kukaan??" ja sitten äkkiä pudistamaan lumia vaatteista :-)

Teimme koirien kanssa lenkin naberesnajaa pitkin, elikkä kiersimme Smolnan tuolta rannan kautta. Se onkin ollut vakiolenkki juostessakin. (Välillä on kyllä käynyt mielessä, että se on varmaan enemmänkin epäterveellistä kuin terveellistä siellä juosta, sillä arkisin liikenne on niin vilkasta siellä, että omia ajatuksia ei kuule, ja ilma on kyllä vähän sellaista sakeahkoa sanoisinko....)

Reitti kulkee "Keltaisen Smolnan" ohitse, elikkä siis Smolna-instituutin, jossa Lenin allekirjoitti siis Suomen itsenäisyyttä koskevat asiakirjat. Siellä on Pietarin pormestarin, Matvienkon toimitilat. Rakennuksen edessä patsastelee yhä Lenin ja puistossa ne Engels ja Marx. Ja näitä portinpieliä ohittaessa kyllä hieman alkaa hymyilyttämään... ei voi mitään... nimittäin tuo teksti: "Koko maan proletariaatit, yhdistykää!!" Jotta ei täällä vielä ihan kokonaan pääse tuo "totuus" unohtumaan... ja liekö se tarkoituskaan?

Tämä on Smolnan kirkon takaanta, naberesnajan (siis rantakadun) puolelta. Tässä nimenomaisessa rakennuksessa olen viimeiset kuukaudet farkkujen takamusta kuluttanut. Ensi viikolla vielä neljä päivää, ja sitten se on tällä erää ohi tuolla opiskelu.

Retu nauttii täysin siemauksin puhtaasta lumesta. Tosin, tuo karva tuppaa keräämään aikamoiset kökkäreet tassuihin ja partakarvoihin, kuten kuvasta näkyy!

Vielä on laitettava tämä kuva tähän näytille. Onhan tämä yksi komeimmista silloista täällä Pietarissa nimittäin tämä Anischkovin silta uljaine orheineen... yhteensä noita on neljä noita patsaita tuossa sillalla. Tämä tuli otettua viime viikonlopun kirjanmetsästysreissulla.