21.06.2009 CityJuhannus Pietarissa

Täällä sitä siis ollaan vietetty CityJuhannusta Pietarissa. Äiti tuli torstaina tänne. Nyt ei mitään varsinaista turistikierrosta olla tehty. Sen verran kuitenkin on kiinnostanut nähdä tuo Avtovon metroasema, että käväisimme siellä tänään. Sitä on kait tituleerattu yhdeksi maailman kauneimmista metroasemista. Aika vaikuttaviahan nuo olivat nuo lasilla päällystetyt pylväät siellä, eikä kattovalaisimetkaan ihan vaatimattomat olleet. Ja nämä kuvathan olen ottanut täkäläiseen tyyliin kielloista välittämättä....

Eilen olimme sirkuksessa. Pietarin sirkuksella on pitkät perinteet ja rakennus Fontankan varrella on vanha - se avattiin vuonna 1877. Ja senhän kyllä aistii jo sisälle kävellessä, sellainen aito sirkuksen haju tulvahti vastaan, elikkä eläimethän siellä tuoksahti, sellaiseen tallimaiseen tyyliin.

Täkäläisille lapsille tuo sirkus varmaan on jokavuotinen perinne, aina uuden ohjelman vaihtuessa. Nyt ohjelmistossa on Klovnin syntymäpäivä, joka on ollut niin suosittu, että ohjelma on jo jatkoajalla yleisön pyynnöstä. Yleisön vielä tullessa sisään, katsomossa myytiin näitä ilmapallo-kukkia sekä erinäisiä ledivalo-hyrriä yms. jotka sitten näyttivätkin pimeässä salissa ihan hauskalta katsomossa, kun lapset niitä heiluttelivat.

Ohjelmistoon kuului tietenkin klovnit ja muut sirkusakrobaatit... ja isukeillekin oli katseltavaa niissä vähäpukeisissa tanssitytöissä, jotka aina välillä kävivät vähän jotain vetkuttamassa.

Tämä alakuvassa oleva ohjelmanumero alkoi varsin näyttävästi savujen kera....

Ja jatkuikin ihan perinteiseen akrobaatti tyyliin....

... mutta päättyikin sitten vähän hauskemmin tämän pikkuriiviön häiriköintiin :-)

Nämä koiraesitykset yleensäkin ovat sattuneista syistä aina meikäläisen mieleen näissä sirkusesityksissä. Tämä oli kyllä parhaasta päästä...

Tuon kameliasun alta paljastui tämä taitava kettuterrieri, joka ei muuten ollut ihan nuori enää. Kokenut kehäkettu siis. Olihan siellä sitten krokotiilit, käärmeet ja muut liskot, mutta niistä en kyllä kovin kauheasti innostunut. Merileijonat taasen olivat taitavia.

Enpä muuten ole tainnut mainita, että tämä meidän katuhan on ollut koko kevään ja kesän varsinaisessa myllerryksessä. Tuosta kävelykadusta keskeltä revittiin keväällä asfaltti pois ja sitä on laatoitettu siitä asti, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Komeahan tästä kadusta tulee, kunhan vaan saisivat joskus valmiiksi...

Viime viikonloppuna kiipesimme Matin kanssa Smolnan kirkon torniin. Aina minäkin itseni noihin korkeisiin paikkoihin kapeisiin portaisiin, joista vielä näkyy alas, tungen itseni, vaikka pahaa tekee kiivetä ja seinää päin voi vain katsoa kun kipuan ylös. No kyllähän nämä maisemat sitten palkitsevat hetkellisen huimauksen sietämisen....

Tässä kuvassa näkyykin muuten hyvin tuo joen toisella rannalla oleva sininen aita, jonka takana olevalle tontille tulee se paljon kohua herättänyt Gazpromin Ohta-center. Käykääpä muuten katsomassa nuo nettisivut. Aikas hieno aloitussivu, huomatkaa kuvan voi katsella aamu-, päivä-, ilta- tai yövalaistuksessa.

Sitten eri asia onkin kokonaan se, että sopiiko tuo yli 300 metrinen lasitorni tähän kaupunkiin ja tuolle tontille... Tällä hetkellä siellä on tehty arkeologisia kaivauksia. Tuolla paikalla on asustaneet jo suomalaiset (ruotsalaiset) jo 5000 vuotta sitten. Ohta-senteriin on tulossa myös aiheesta museo.

16.06.2009 Pietarikierrokset jatkuvat

Viikonloppuna Pietarin visiitille tulivat Laura ja Matti. Tällä kertaa säätiedotukset eivät onneksi pitäneet ihan kutiaan. Oli luvattu vähän epämääräisesti sadetta ja pilvistä, mutta jo perjantaina keli kirkastui ja alkoi toden teolla lämmetä.

Kävimme pienellä kaupunkikierroksella heti perjantaina. Taas oli väkeä liikkeellä, sillä perjantaina oli Venäjä-päivä, tai Venäjän lipun päivä, tai mikä sen virallinen nimin nyt mahtaakaan olla. Palatsiaukiolla oli konsertti, jota hetkeksi jäimme kuuntelemaan, ja tuntuihan siellä ääntä riittävän. Ihan en ole varma mitä mahtaa Eremitaasin taideaarteet tykätä valtavasta bassotärinästä. Pietarihan käsittääkseni halusi palatsiaukion pois maailmanperintölistalta, jotta olisi helpompi saada lupia megaluokan tapahtumiin... kuten nyt elokuun toinen päivä järjestettävään Madonnan konserttiin.

Lauantaina pukkasi oikein kunnon hellekelin. Suuntasimme kohti Pietarhovia... muutaman muun ihmisen kanssa :-) Olimme vähän myöhään liikeellä ja laivoihin oli jo pitkä jono, joten päätimme lähteä autolla.... No siinä kyllä sitten meni myös tovi jonotellessa ja parkkipaikkaa etsiskellessä. Mutta näinhän se vain on näissä turistikohteissa hellepäivinä, ei voi mitään, sitä väkeä vaan riittää. Ja tuo Pietarhovihan on ihan täkäläisille sellainen ajanviettopaikka, jossa on oiva viettää hellepäivää, elikkä ei siellä kaikki suinkaan turisteja ollut.

Kultaa ja kimallusta riittää tässä pohjolan Versaillesissa ihan ulkopuolella, ei tarvitse edes mennä sisällä käymään kullanhohtoa katselemaan.

Hellettä oli sen 29 astetta, joten mieli kyllä teki vähän vaikka vaihtaa osia tämän patsaan kanssa... ihan kyllä siis vaatteet päällä :-)

Tällä herrasväellä taisi olla ainakin riittävästi päällä tuohon helteeseen. Onneksi puistossa sentään riittää varjopaikkoja.

Lasten riemu on rajaton näissä kavalissa, yllättäen pärskäyttävissä suihkulähteissä. Yleinen luulo on, että joku kivi laukaisee suihkun, mutta eiköhän tuolla pöpelikössä istu joku kopissa painelemassa nappia :-)

Päiväksi puistoon on hyvä valita sopivat kengät, kuten tämä neitokainen oli tehnyt. Eikä suinkaan ollut ainoa lajissaan taasen.

Illalla kävimme jälleen yöllisellä Nevan risteilyllä. Simollekin se oli ensimmäinen kerta. Ja sattuihan siihen paattiin sitten mukaan myös edellisviikonlopun reissulta tuttu Kirsi, joka myös oli tutustuttamassa kavereita pietarilaiseen elämäntyyliin... Ja tässähän hän onkin juuri kiteyttämässä tätä valkeiden öiden filosofiaa.... (tarkimmat ehkä havaitsevat tuon juuri poksahtaneen skumppapullon tuossa kädessä :-))

Näitä yöpaatteja on kanavilla ja Nevalla joka lähtöön. Toiset vähän rauhallisempia ja toiset sitten sitäkin äänekkäämpiä. Tällä porukalla oli kyllä kerrassaan mahtava meno päällä.

Tällä kertaa matkassa oli mukana parempi kamera, joten otoksetkin ovat hieman viimeviikkoista parempia. Aina se vaan on yhtä komea tuo Pietari by Night!

Juuri ennen siltojen nousua tunnelma on tiivis palatsisillan luona. En laskenut montako venettä oli liikenteessä, mutta useampi kymmen niitä siellä killui. (Nyt kun kelikin oli lämmin, eikä tarvinnut olla talvitakkia mukana, kuten edellisviikonloppuna.)

Täällä voikin sanoa sitten ihan kirjaimellisesti että nousi tie pystyyn.... jos ei nimittäin ehdi oikealle puolelle jokea kapakkaillan päätteeksi....

07.06.2009 Limusiiniajelua, sateenkaaria, majakkatulia....

Viikonloppu meni niin sanotusti "biletyksen" merkeissä. Joukko entisiä työkavereitani (9 henkeä) saapui kauan odotetulle Pietarin ekskursiolle. Tarkoitus tietenkin ottaa ilo irti jälleennäkemisestä, sekä siinä samalla tutustua tähän hienoon kaupunkiin. Osa oli täällä vieraillut ennekin, muutamalle taasen Pietari oli uusi tuttavuus.

Sattumalta keksin, että tässä samalla kadulla, aivan meidän vastapäätä on minihotelli, AustrianYard. Hotelli on kuitenkin niin mini, että huoneita on vaan neljä ja ne oli varattu. Sattumoisin tilanne oli kuitenkin se, että kadun toiseen päähän, USA:n konsulaattia vastapäätä oli valmistumassa heille toinen osa, eli AustrianYard2, jossa on 14 huonetta. Varasin porukalle huoneet ja kävin viikko sitten tutustumassa niihin etukäteen. Kuten arvelinkin, siellä kävi vielä kova kuhina, sillä hotelli oli vielä viimeistelyä vaille valmis, mutta huoneet olivat jo valmiit ja varsin tyylikkäät. Koska hotellilla ei ole omaa keittiötä, on aamiainen vain sellainen "box lunch", mutta kuulemma sillä pääsi hyvin alkuun. Huoneissa oli kuitenkin vedenkeittimet yms, että pystyi teet keittämään. Niin oli kaikki uutuuttaan kiiltävää, että pyyhkeissäkin oli vielä pahviset kaupan laput jäljellä!!

Perjantai-illan ohjelmana oli ensin tietenkin ruokailu. Olin varannut etukäteen meille alkupalat tähän edelleen samalla kadulla sijaitsevaan ravintola Sundukiin, elikkä aarrearkkuun. Pääruoat syötyämme (ja tietenkin hieman sitä paikallisella vodkalla alas huuhdeltuamme...) olikin aika siirtyä illan päänumeroon, elikkä kaupunkikierrokseen 18 paikkaisella Hummeri-limusiinilla. Sen verran on tullut tässä meidän kadulla ja ympäri kaupunkia katseltua noita limukoita, että pakkohan se oli päästä itsekin kerran sellaisen kyytiin.

Kuskiksemme oli osunut erittäin mukava ja leveästi hymyilevä, todellinen palvelualan ammattilainen (joka ei siis ikävä kyllä ole tässä maassa aina ihan itsestäänselvyys...) Yhdessä suunnittelimme reittiä sen mukaan, että tuli tärkeimmät kaupungin nähtävyydet kierrettyä. Kuski avusti tarvittaessa jopa skumppapullojen avaamisessa. Síinä tuli muutamalla pysähdyspaikalla harjoiteltua taas tuota venättä, kuskin kanssa höpötellessä. Onneksi paikalla oli myös Natalia, tämänhetkinen työkaverini, jolta tuo paikallinen murre sujuu hieman paremmin :-)

Tässä kuvassa poseeraa ryhmä rämä, pari puuttuu kuvasta. Menossa mukana myös takana vasemmalla Natalia ja Kirsi, jotka olivat siis tuomassa "paikallisväriä" ja asiantuntemusta Pietarilaisesta elämästä.

Keli vaan oli ainoa huolenaiheeni. Torstain satoi kaatamalla eikä se perjantai ollut yhtään sen parempi. Ja kylmäkin oli... Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun saavuimme verikirkolle, pilvien lomasta kesken kaatosateen alkoi pilkistellä aurinko! Ja siitäkös sitten riemu ratkesi, kun saimme tuon sateenkaaren tuohon kirkon kanssa samaan kuvaan! Ja tämähän oli tietenkin ihan etukäteen tilattu juttu... täytyy olla vaan hyvät suhteet ilmanhaltijaan :-)
Jotta ei tämä VIP-kiertoajelu nyt olisi muuttunut ihan normireissuksi, sattuikin sopivasti näissä Vasilinsaaren 32 metrisissä Rostra-pylväissä palamaan tulet. Näin tapahtuu laivaston päivänä, sekä joinain muina meriaiheisina juhlapäivinä. Lieneekö nyt ollut syy kaupungissa ollut kansainvälinen talousfoorumi, joka oli koonnut maan johdon muiden maiden johtajien kanssa paikalle. Myös meidän presidenttimme kävi täällä viikonlopun aikana.

Vaskiratsastajan luona pysähdyksen aikana saimme ihastella myös ilotulituksen... Kuski nauroi ja kysyikin, että tilasitko myös tuon sen sateenkaaren ja tulien lisäksi :-)

Lauantain päiväohjelma olikin sitten vapaa... Siinä tuli muutama kenkäkauppa kierrettyä tyttöjen kanssa. Illalla taasen oli sitten vuorossa ruokailu ja yöllinen Nevan risteily, tarkoituksena nähdä joelta käsin siltojen nousu.

Kelin suhteen tapahtui merkittävä käänne illansuussa: tuuli tyyntyi ja pilvet hävisivät!!! Tästä kyllä on ollut liikkeellä vähän huhuja, että olisivat ihan oikeasti käyneet tekemässä "Moskovan olympialaiset" ja suihkineet lentokoneilla taivaalle jotain, jotta pilvet häviäisivät. Tämä siis siksi, että oli niin merkittäviä vieraita kaupungissa, ja pitäähän silloin olla hyvä keli... No tämä siis on ihan puhdasta spekulaatiota, minkään valtakunnan faktaa ei asiasta ole(, eikä varmaankaan myös tule!)

No yhtäkaikki, hyvä onnemme siis vain jatkui ja saimme ihastella öisen Pietarin loistoa täyden kuun koristaessa yöllistä taivasta!
... eikä tässä vielä kaikki :-D Siinä jo siltojen auettua huomautin Susalle, että katsos, siinäpä meidän ohi ajelee pikku huvijahdillaan joku "Igor kultahammas".... Ja näinhän se oli, meidän paatin pilotti nimittäin tiesi kertoa, että se oli itse toveri Putinin jahti :-D

Naurettua tuli taasen viikonlopun aikana niin paljon, että pitkä ikä on taattu!!! Kiitos teille kaikille menossa mukana olleille ikimuistoisesta viikonlopusta!!! Pietari taisi saada taas muutaman ihailijan lisää, jollen pahasti erehdy.