29.04.2009 Hauskaa Vappua!

HAUSKAA JA AURINKOISTA VAPPUA KAIKILLE!!

Laitanpa nyt ihan aiheeseen sopivan kuvankin tähän ensimmäiseksi. Taas on oltu aamulenkillä nimittäin, ja siinä kun meikäläinen reippaana lähtee puoli kuuden aikoihin aamulla juoksemaan, niin viimeiset juhlijat hoipertelevat kapakoista kotiin, vaikka ihan arkipäivä olikin....

Jotenkin vain tämä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa taas vaihteeksi täkäläisestä elämänmenosta... Tuo Nabereshnajahan on kesäaikaan erittäin suosittu ilta-/yökävelypaikka. Ja mikäs sen romanttisempaa, kuin ihailla auringonlaskua Nevan rannalla -tai kenties jopa sen nousua.

Mietin matkallani myös, jotta noinkohan noilla lokeilla on kaikilla ihan oma nimikko katulamppunsa??

Matkan varrelle osui myös The House of the Rising Sun....

.... Ja Bridge Over Troubled Water....

Ja tässäpä poseeraa tämän kulmakunnan kunkku!

Vielä kun tuosta aamuheräämisestä tulisi vähän helpompaa... Mutta edelleen olen ihan liekeissä tuosta aamulenkkeilystä... Tai eihän siinä juoksemisesta meinaa mitään tulla, kun pitää jäädä kuvia räpsimään, mutta toisaalta... eipähän pääse sykkeet karkaamaan pilviin.

26.04.2009 Viikon ylityörupeama takana!!

Hohhoijjaa.... Nyt täytyy kyllä onnitella ihan itseään, sillä koko viikko on tullut tehtyä ylitöitä. Viikolla aamu puol kahdeksasta yhdeksään illalla ja viikonloppuna kahdeksasta puoliyhdeksään illalla. Vähän alkoi jutut olla hieman levottomia tuossa tänä iltapäivänä... Mutta hengissä kuitenkin selvittiin... Huomenna sitten taasen takaisin sorvin ääreen heti aamusta, tosin on aika juhlavaa varmaan lähteä kotiin jo puol neljän jälkeen :-) Saadakseni taasen palata seiskaksi takaisin venäjän tunnille :-D


Lenkkeillä en ole paljon ehtinyt. Perjantaiaamuna kuitenkin sain itseni revittyä ylös sängystä jo viideltä ja lähdin lenkille koirien kanssa puoli kuuden aikoihin. Kun pääsin koirien kanssa kadulle, olikin sellainen hiljainen aamuhämärä. Ja kadun toisella puolella arviolta kymmenen villikoiran lauma!!! Kääk!! Jäin koirien kanssa seisomaan kadulle parkkeeratun auton taakse, jotta eivät näkisi toisiaan, meidän koirat ja villikoirat. Lähenivät kuitenkin sen verran uhkaavasti, että päätin välittömästi paeta takaisin takavasemmalle rappukäytävään.


Hetken päästä lauma olikin jatkanut matkaansa tuonne puiston suuntaan. Me siis lähdimme taatusti lenkille aivan toiseen suuntaan. Ja vau mikä lenkki olikin! Hienoa kerrassaan juosta nousevan auringon seurassa unisen Pietarin vasta heräillessä. Kerrankin saattoi kulla lintujen liverryksen.

Nabereshnajalla tuli vastaan yksi yksinäinen koditon koira, joka katsoi parhaakseen ylittää kuusikaistaisen kadun meidät nähtyään. Siispä varsin reppanoita yksin kulkiessaan nuo koirapolot. Matka jatkui Smolnan kirkon ohi ja siihen jämähdin hetkeksi ihailemaan aamun ensimmäisiä auringonsäteitä Smolnan kultaisista kupoleista. Aika mykistävää oikeastaan. Sori, ei taas ollut kuin kännykkä mukana, eli kuva ei kyllä anna oikeutta tuolle aamuiselle hetkelle.

Sekin plussa tuossa aamujuoksemisessa on, että liikennettä ei paljon ole, joten myös ilman laatu on huomattavasti parempi. Täytynee ottaa tavaksi... Tosin, sitten ei keikuta kahteentoista yöllä hereillä.

Tänä aamuna taas hihittelin vaihteeksi töihin kävellessäni kun tuolla metroaseman nurkalla roihusi yksi roskasäiliö... ihan kaikessa rauhassa ja komeasti. Oli siinä vieressä maassa jotain lankkuja tulessa kanssa. Mutta kukaan ei välitä. Suomessa siinä olisi jo palokunta, poliisi ja varmaan myös ambulanssikin paikalla..... Ehkä ne kevään mukana katukuvaan ilmestyneet laitapuolenkulkijat siinä puistonpenkillä odottivat, että josko se tuli leviäisi siihen vieressä olevaan pankkiin, niin voisi sieltä vaikka yrittää kähveltää rahat siinä hässäkässä???

19.4.2009 Vuosi täynnä pietarilaiselämää!!

Niin se vain aika rientää, että tällä viikolla vietin Pietariintulon vuosipäivääni. Oikeasti en tosiaan meinaa tajuta, että näin vain on käynyt, vuosi on tullut tallailtua näissä maisemissa. Niin nopeaa on ajankulu, että nyt sitä tajuaa, että onpa hyvä kun on tullut kirjoiteltua tätä blogia ja näpsittyä kuvia... Voi välillä ihan itsekin tsekata, jotta mihin se vuosi hupeni :-)

Korkokenkiin en vielä ole taipunut, enkä usko, että näillä räpylöillä niistä kannattaa edes uneksia... (Sori likat, kaikki te, jotka olitte varmoja, että sieltä se tulee Venäjältä punaisissa korkosaappaissa...) Mutta voin nyt sen verran paljastaa, että olen tehnyt venäläisyydelle myönnytyksen... Tänään nimittäin laitatin rakennekynnet.... oikein "glitterin" kera :-) Josko se loppuisi se iänikuinen taistelu katkeilevien kynsien kanssa... tai saas kattoo kuinka käy... saanko nämäkin poikki.

Tällä viikolla olen ollut reipas ja juossutkin jopa 35 kilsaa. Tänään ja eilen oli hieno aurinkoinen, mutta erittäin kylmä keli. Retun kanssa tänään hölköteltiin nabereshnaa pitkin 15 kilsaa. Retulla oli hauskaa, kun sai juosta vapaana ja jahdata nabereshnan reunakiveyksellä istuvia lokkeja. Tuo toispuoljokkee oleva nabershnaja on oikein hyvällä asfaltilla, täytynee mennä rullaluistimilla sinne suhailemaan joku kaunis päivä.

Ensi viikolla ei tarvitsekaan paljon toteuttaa mitään suunnitelmia, sillä ylitöitä pukkaa, ja istutaan duunissa käytännössä aamusta iltaan koko viikko. Sitä onkin odoteltu, sillä joulun jälkeen ei ole ylitöitä ollut.

Tämä viikko on mennyt lähes joka päivä kielenopiskelun parissa. Osallistun sellaiselle intensiivijatkokurssille, jossa on kaksi duunikaveria. On se hyvä opettaja se ketä meitä opettaa. Lauantaisin hän käy meillä kotona minuu opettamassa, ja täytyy sanoa, että onpa se tehokasta.

Eilen ostin pari DVD:tä, Angelina Jolien Changeling:in ja uusimman Bondin -kumpikin venäjäksi dubattuina tietenkin. Tuo ensin mainittu olikin ihan hyvä ja ymmärsinkin kaiken oleellisen. Tuo Bondi taasen tuskin olisi parantunut, vaikka olisinkin kaiken ymmärtänyt......

13.4.2009 Hyvää pääsiäistä!

Toivotellaan nyt vielä kaikille hyvää pääsiäistä, kun kerran vielä pääsiäispäivä on!

Täällä keli näyttää nyt vähän valoisammalta kuin eilen ja toissapäivänä. Aurinko näyttää tuolta ainakin harson takaa paistavan. Viikonloppu meni taasen vähän tuhruisessa kelissä.

Eija ja Jukka kävivät täällä, tulivat jo itseasiassa tiistai-iltana. Eija teki pari päivää duunia ja sitten otettiin vähän rennommin pääsiäinen.

Lauantaina käytiin haukkaamassa vähän happea Udelnaja-puistossa, sillä viereinen Taurean puisto on suljettu kuivumaan. Oikeasti, ihan ainoa ja oikea ratkaisu, sillä jos siellä annettaisiin porukan trampata nuo nurmikot nyt, niin se olisi täysin liejua koko puisto. Haittapuolihan siitä meikäläiselle on se, että eipä tosiaan ole kovin kaksiset koirien ulkoilutusmaastot tässä ympärillä muutoin. Pakko siis pakata välillä koirat autoon ja lähteä johonkin toiseen puistoon, että pääseveät vähän edes juoksentelemaan.


Kuten kuvasta näkyy keli on vielä märkä, eikä mikään lämmin, mutta siitä huolimatta kaikenlaista viheltäjää oli puistossa liikkeellä... Lämpötila oli siis vain nelisen astetta, mutta haitanneeko tuo, jos kerran jumpatessa tulee lämmin???? Haara-perus hyppelyt oli ainakin hyvin hallussa tällä hepulla. (...jotta kiitosta vaan pitemmästä kameran putkesta :-))

Vaatetuksesta huolimatta nämä pojat keräsivät huomattavasti suuremman yleisön treeneilleen. Kyseessähän on paikallisten puolijumalien, elikkä Zenitin harjoitukset. Seuran päämaja on siis mitä ilmeisemmin Udelnaja-puistossa.

Eilen käytiin samalla keikalla kun vietiin Eija ja Jukka asemalle, jonkin matkan päässä suomen asemalta olevassa puistossa, joka kyllä oli varsin märkä ja jouduimme tosissaan väistelemään lätäköitä ja rutakoita. Mutta Retua se ei haitannut ollenkaan :-) Mitä enemmän rapa roiskuu niin sen hauskempaa sen mielestä!

Taas on saanut pohtia näitä venäläisiä ilmiöitä täällä kaduilla tallustellessa. Yksi surullisimmista on kyllä lähes joka aamu vastaankävelevä äiti, (luultavasti minua paljon nuorempi, mutta noin 10 vuotta vanhemman näköinen), joka vie tyttöään kouluun (olisiko siinä 8 vuoden paikkeilla?), aina kaljapullo kädessä. Puoli kahdeksan aikaan aamulla.

Toinen asia mikä ikäänkuin kuuluu täällä tähän katukuvaan on palavat roskikset. Se palavan paperin haju kyllä tulee loppuelämäni ajan muistuttamaan minua näistä täällä kytevistä roskiksista. Suomeen verrattuna ero on siinä, ettei kukaan niistä ole moksiskaan. Ei vaikka savu nousisi sankkana vähän suuremmastakin roskasäiliöstä... Jengi vain kävelee ohi, ja kaikki on "normalna".

Suomessa asuvat "kerrostalokyttääjät" saisivat täällä kyllä sen verran ylimääräisiä sydämentykytyksiä, että kertakaikkiaan voipi olla terveellisempää ihan pysytellä niissä kotimaisemissa... Kun Suomessa inistään siitä, ettei parvekkeella saisi polttaa, niin täällä on ihan normi, että poltetaan rappukäytävässä. Ja tupakannatsathan kyllä jää ihan tasan sinne rappukäytävän lattialle. Kyllä täällä noin kerran kuussa joku käy tuon rappukäytävän lakaisemassa...Simo taitaa olla ainoa tämän talon tunnollinen, joka menee tuohon kadulle polttamaan.

Päätin muuten ostaa Simolle syntymäpäivälahjaksi autoon navigaattorin. Ja syykin siihen on ilmeinen. Joudun toimimaan kartturina kun Simo ajaa. Ja koska iPhonen Google-kartta ei tiedä mistä saa kääntyä ja mistä ei, Simo kiljuu, että "katso siitä paperikartasta, missä on ne nuolet mihin saa mennä ja mihin ei!!!" Ja tähän minä vaan vikisen, että "En minä nää niitä nuolia, kun ne on niin pienellä!!"

Käytiin täältä ostamassa siihen navigaattoriin Venäjän kartat. Löytyihän ne pienen metsästyksen jälkeen. Kaupasssa olikin oikein mukava ja palvelualtis tyttö myymässä... Ja täytyy sanoa, että meinasi kaupan ovesta karmit hajota kun lähdin ulos, sillä niin polleena olin, kun tyttö kehui, että hyvin haastan venäjää :-) No tyttöhän oli vain kohtelias, mutta kyllähän se silti itsetuntoa hiveli... Mutta viime venäjäntunnilla kyllä vähän putosin sitten tömähtäen maanpinnalle, kun taas kylmiltään kertaamatta piti osata aktiivin partisiipin preesens ja preteriti ja passiivin partisiipin preesens ja preteriti... Eikös kuulostakin kivalta???

Tuolla kartan osto reissulla katselimme Mäkkärin ikkunasta kun siinä kadulla seisoi vanha papparainen, ja piteli käsissään sellaisia virkattuja pupuja. Ylös asti näki, että pappa tärisi, joko kylmyyttään tai vanhuuttaan. Joka tapauksessa kyllä siinä tuli pappaa sääli. Viisaammat tietävät kertoa, että ei se pappa niistä myymistään pupuista itse saa juuri mitään, mafia-tai vastaavat heput vie rahat. No, sitä suuremmalla syyllä pistää taas miettimään tämän maan sosiaalisia oloja. Eiköhän tuollaisen pitkälle yli seitsemänkymppisen ikämiehen paikka kuitenkin olisi jossain muualla kun hytisemässä kylmässä pidellen käsissään virkattuja pupuja???